Tuuti ja hänen tekemänsä kyltti, jossa vapaasti käännettynä lukee "roskaaminen kielletty". Kyltissä on kaksi kuvaa, jossa toisessa käsi heittää roskan maahan ja toisessa roskikseen. Tuuti oli vaan unohtanut vetää ruksin tuon huonomman vaihtoehdon päälle, mutta muuten on hieno kyltti. ;)
Eilen pidettiin vain yksi oppitunti aamulla - iltapäivälläkin odotettiin kirjastossa oppilaita, mutta kellonaikojen suhteen oli tullut vähän väärinkäsityksiä, ja lapset olivatkin pelaamassa jalkapalloa. No, aamuryhmän kanssa ainakin meni tosi mukavasti; pidin oppitunnin kahdestaan Omarin kanssa. Perjantaina ohjaajien kokouksessa kävimme läpi joitakin perusjuttuja, kuten että oppituntia pitää kerralla vain yksi ohjaaja (+ mahdollisesti yksi, joka tulkkaa wolofiksi), tunnin aikana kirjaston ovi pidetään kiinni, eikä jokaisen keskukseen tulijan tarvitse tulla kirjastoon kättelemään kaikkia kesken opetuksen... Lyhyesti sanottuna yritetään luoda tänne keskukseen tuntien ajaksi sellainen rauhallinen ilmapiiri, jossa lapsetkin mahdollisesti pystyisivät rauhoittumaan ja keskittymään. Omar oli sisäistänyt kaiken tosi hyvin, ja sai lapset pysymään ihanan rauhallisina ensimmäisen puolen tunnin ajan, jolloin pidimme varsinaista oppituntia. Sitten kun alettiin askarrella roskaaminen kielletty -kylttejä, niin lapset innostuivat sen verran, että paikallaan pysyminen oli vähän vaikeampaa.
Aloitimme tunnin kysymällä mitä tarkoittaa ympäristö. Lapset viittasivat innokkaasti. Ensimmäinen vastaus: tanssi. Hmm, no ei nyt ihan. Seuraava vastaus: vanhempia pitää kunnioittaa. Joo, ihan totta, mutta ei sekään nyt varsinaisesti ole ympäristön määritelmä. :)
Mutta kyllä se siitä lähti liikkeelle; korostimme etenkin sitä, että ympäristö kuuluu kaikille. Kaikilla on oikeus puhtaaseen ympäristöön ja myös velvollisuus suojella ympäristöä. Sanoin jopa lapsille, että koska ympäristö kuuluu myös heille, he voivat kieltää aikuisia heittämästä roskia maahan. Täällä kun vanhemmat käskyttävät nuorempiaan tosi paljon, eikä lasten kuulu sanoa vastaan, vaan on toteltava - se on juuri sitä kunnioitusta itseään vanhempia ihmisiä kohtaan, josta puhutaan paljon. Joten en tiedä, mahtaako kukaan lapsi oikeastaan mennä kieltämään ketään aikuista. Aion kyllä itse näyttää esimerkkiä huomauttamalla jopa itseäni vanhemmille miehille roskien heittelystä maahan. (Siinä onkin huomauttelemista; tuntuu, että aikuiset täällä ovat niitä pahimpia roskastajia.)
Joka tapauksessa olen siis oikein tyytyväinen eiliseen oppituntiin. Lapset tuntuivat käsittävän ihan hyvin sen, että likaisessa ympäristössä myös ihmiset voivat huonosti. Ensi viikolla alamme sitten käydä läpi eri jätteitä ja niiden haittavaikutuksia. Huomenna olisi myös tarkoitus aloittaa ympäristötuntien pitäminen Kër Soda -koulussa, kunhan Albert-opettajasetä tulisi sopimaan meidän kanssa tarkemmista kellonajoista. Ollaan sitä nyt kolme päivää tässä odoteltu...
Muutenkin olen täällä hyvällä mielellä muun muassa sen ansiosta, että Babacar suostui siihen, että saamme järjestää keskuksessa kerran viikossa naisten iltoja, jonne miehiltä on pääsy kielletty. Lisäksi kuulin tänään, että saan tänne toukokuun lopulla kylään yhden kivan pystytukkaisen EU-harjoittelijan Brysselistä, ja se on mukavaa se. :)
3 comments:
Vähänkö kivaa, että T tulee sinne vierailulle. Toivottavasti Belgian vaihtuminen Senegaliin ei ole nyt ... ihan liian iso kulttuurishokki. :)
Mulla alkoi tänään työt Helsingissä. Iip!
Juu, kivaa on, maltan tuskin odottaa! Kulttuurishokkia ei varmaan voi välttää - tätä menoa on niin vaikea kuvata etukäteen, vaikka kuinka yrittäisi... Itselläni kyllä se pahin kulttuurishokki ekalla Senegalin-matkalla tuli vasta sitten, kun palasin Suomeen. Kun joka paikassa oli niin puhdasta ja hiljaista!
Tsemppiä töihin, ja sano Millalle terveisiä, jos käytte joskus lounaalla!
Belgia ja Senegal ovat aikasta varmasti ihan samanlaisia paikkoja joten pienintäkään vaaraa kulttuurishokista ei ole. Ainakin jätehuolto on järjestetty molemmissa maissa samalla tavalla, kaikki vaan kadulle ja joskus joku kerää roskat sieltä pois.
Post a Comment