Johanna ja Kader, joka auttoi meitä tänään ottamaan roskakuvia eri paikoista. Kader on aivan ihastuttava 15-vuotias poika, joka kutsui meidät koulunsa juhliin ensi viikolla.Ihastuttavan kuvan jälkeen on kuitenkin pakko jatkaa Johannan aloittamaa valitusta ihan pikkiriikkisen ja jakaa kaikki turhautumisen aiheeni! Ensinnäkin turhauttaa kokonaisuudessaan ympäristöstä puhuminen, koska aina en ole varma kuuntelevatko ihmiset oikeasti vai vaan muodon vuoksi ja ihmettelevät sitten keskenään, että mistä ihmeestä me oikein meuhkataan. Välillä tuntuu, että näillä on roskasokeus, ihan kuin roskia ei vain yksinkertaisesti olisi kadulla eikä ketään tunnu häiritsevän paskakasoissa käveleminen. Miten hemskutissa jotkut tyypit voi vaan viskasta roskan lattialle, ihan kun ne roskat sitten itse siitä kävelisi sinne roskikseen....~{#!!!!#&#'(kiroilua)
Hmm...ja sitten mun kielitaidottomuus on toinen turhautumisen kohteeni. Yritän kyllä parhaani oppia koko ajan, mutta olen vain hyvin hyvin hidas oppimaan! Ranskan kuunteleminen tosiaan sujuu jo huomattavasti paremmin ja pysyn keskusteluissa ihan mukana ainakin suurimmaksi osaksi, mutta en edelleenkään osaa muodostaa kokonaisia lauseita, ainakaan ääneen. Ja se sitten tuntuu kummastuttavan väkeä! Miten ihmeessä en ole oppinut puhumaan ranskaa tai edes wolofia puolessatoista viikossa...niin miten ihmeessä, taidan olla vähän tyhmä :)
Mutta joo, suurimmaksi osaksi turhautuminen johtuu minusta eikä muista. Itseäni turhauttaa etten voi osallistua keskusteluihin tai jutella ihmisten kanssa. Toki kuunteleminen on kivaa, mutta toisinaan aika väsyttävää. Ja olisi kiva myös olla vähän vähemmän riippuvainen Johannasta, vaikka Johanna onkin hyvin ihana riippuvuuden kohde :) Mutta kyllä se välillä suututtaa.....ihan pikkuisen...ja on itsetunnolle aika raskasta!
Hmm...ja sitten mun kielitaidottomuus on toinen turhautumisen kohteeni. Yritän kyllä parhaani oppia koko ajan, mutta olen vain hyvin hyvin hidas oppimaan! Ranskan kuunteleminen tosiaan sujuu jo huomattavasti paremmin ja pysyn keskusteluissa ihan mukana ainakin suurimmaksi osaksi, mutta en edelleenkään osaa muodostaa kokonaisia lauseita, ainakaan ääneen. Ja se sitten tuntuu kummastuttavan väkeä! Miten ihmeessä en ole oppinut puhumaan ranskaa tai edes wolofia puolessatoista viikossa...niin miten ihmeessä, taidan olla vähän tyhmä :)
Mutta joo, suurimmaksi osaksi turhautuminen johtuu minusta eikä muista. Itseäni turhauttaa etten voi osallistua keskusteluihin tai jutella ihmisten kanssa. Toki kuunteleminen on kivaa, mutta toisinaan aika väsyttävää. Ja olisi kiva myös olla vähän vähemmän riippuvainen Johannasta, vaikka Johanna onkin hyvin ihana riippuvuuden kohde :) Mutta kyllä se välillä suututtaa.....ihan pikkuisen...ja on itsetunnolle aika raskasta!
99 %:sti menee kuitenkin hyvin, mutta aina välillä on pakko saada kiukutella.
Oltiin eilen illalla kuuntelemassa taas Baifal-lauluja. Oli ihan mukavaa, mutta oli vain hirmuisen kylmä...(nyt en valita, täällä oli oikeasti aika vilpoista, varsinkin kun oli vähän vaatteita päällä) Karattiin sitten noin tunnin jälkeen nukkumaan. Tänään Johanna on ollut lähes koko päivän laittamassa lettejä, ne pitäisi saada valmiiksi illalla. Letit näyttää kivalta, eikä niiden laittaminen ilmeisesti sattunut edes kovin paljoa. Sitten aloitetaan mun lettien laitto ylikalleilla jatkohiuksilla :) Lisäksi ostin torilta aivan ihanaa kangasta, josta Mati tekee mulla hameen. Olin äsken ottamassa mitat ja perjantaina hame on valmis...kivaa!
Nyt pitäisi tehokkaasti suunnitella ympäristöprojektia ja eri oppituntien aiheita, koska huomenna ollaan menossa kouluun keskustelemaan opettajien kanssa ja perjantaina on kokous täällä keskuksessa..., joten töihin!
No comments:
Post a Comment