Oltiin katsomassa futismatsia. Tässä kuva ennen pelin alkamista; Itse pelistä ei saanut kunnon kuvaa, kun hiekka pöllysi!Meillä on ollut varsin urheilullinen vuorokausi...tosin olemme vain katselleet urheilua :) Oltiin eilen rentoutumassa ensimmäisen työpäivän jälkeen ja mentiin Johannan kanssa katsomaan Omarin luo painia... Täytyy myöntää, että olin hieman pitkästynyt, mutta pojat sen sijaan olivat hyvinkin innostuneita. Varsinaisen ottelun alkaminen kesti varsin pitkän ajan, koska painijat tanssivat oman tiiminsä kera ja esitykset olivat itse asiassa tosi hienoja (ja mielenkiintoisempia kuin itse ottelu :) Paini itsessään oli hassua, koska ottelijat läpsivät toisiaan kädet ilmassa ja hyökkäsivät toistensa kimppuun yht'äkkiä.
Äsken oltiin katsomassa poikien futismatsia. Tosin meidän tiimi hävisi. Oli kuitenkin kiva seurata peliä, koska pojat olivat tosi hyviä. Lisäksi peli käytiin hiekalla, osa pojista pelasi ilman kenkiä ja pallo lensi autojen päälle, moskeijan pihalle ja jopa yhden talon parvekkeelle. Pelättiin vähän aina kun pallo tuli liian lähelle ja taisin välillä vähän huutaakkin.
Äsken oltiin katsomassa poikien futismatsia. Tosin meidän tiimi hävisi. Oli kuitenkin kiva seurata peliä, koska pojat olivat tosi hyviä. Lisäksi peli käytiin hiekalla, osa pojista pelasi ilman kenkiä ja pallo lensi autojen päälle, moskeijan pihalle ja jopa yhden talon parvekkeelle. Pelättiin vähän aina kun pallo tuli liian lähelle ja taisin välillä vähän huutaakkin.
Lisäksi ollaan pelattu useita eriä Uunoa, toisinaan aika intensiivisestikkin! Babakarin mukaan meillä on koko ajan sota ja pelin kulkuun kuluu paljon meteliä, kinastelua ja erittäin runsaasti huijaamista. Me suomalaiset tytöt olemme yksi tiimi ja paikalliset pojat toinen. Ihan hauskaa, kun voi puhua suomeksi, että miten seuraavaksi pelataan. Pojat ovat kyllä jo oppinut värit suomeksi, joten käytetään sitten muita termejä.
Oltiin Johannan kanssa tänään Baba Fallin äidin luona syömässä Yassaa. Ruoka oli erinomaisen hyvää, mutta välillä oli kiusaantuneita hiljaisuuksia. Toisinaan on hankalaa keksiä mitään puhumista, mutta on silti mukavaa vierailla paikallisten ihmisten luona ja tavata poikien perheitä. Ollaan taidettu myös jäädä vähän koukkuun cafe tubaan, jossa on "aika" runsaasti sokeria. Ei pystytâ selviytymään päïvästä ilman sitä :)
No comments:
Post a Comment